Aaltosenkatu.

Tässä taas on niin kaikkea. Ehkä päällimmäisenä mielessä näin ruokavalion ja syömisen kannalta tämä Docventuresin haaste: Lihaton lokakuu. Se otettiin täällä Rauhaniemen betonilaatikossa innolla vastaan.
Eilen käytiin oikein Kalevan Prismassa hakemassa gourmetta jääkaapin täydeltä. Parille päivälle mä väänsin itselleni kukkakaali-parsakaali-gratiinin ja puolukka-raejuusto-salaatin. Hessu itselleen sitten kasvislasagnen paprikasta, tomaatista ja jalapenoista. Ja hyvillä mielin niitä syödään. Hyvää on.
Luulisin että tämä Lihaton lokakuu osottautuu vähän järkevämmäksi kokeiluksi kun se karppaaminen. Tokihan punanen liha on ollut käyttökiellossa -joitakin poikkeuksia lukuunottamatta- jo jokusen vuoden ajan, mutta nyt myös kana, kala ja kaiken maailman äyriäiset jää lautasen ulkopuolelle.
Siinä on vaan yksi ongelma: Tykkään vain harvasta kasvisruoasta. Esimerkiksi soija. Sellanen soijarouhe vielä menee, jos se vaan ei ole liian märkää, mutta ne muka-kanalta-maistuvat-palaset on kuvottavia ja tuntuu kun söisi pyyhekumia. Sitten pavut.. geez. Sellaset pavutpavut, ei pavun palko. Sain pavuista tarpeekseni kahden viikon mittasella Englannin-visiitilläni. Ei papuja kiitos.
Joten nyt apuja! Mitä ihmettä söisin tämän Lihattoman lokakuun ajan? Linkkivinkit ja reseptit kelpaa ja ovat haluttuja.

Ps. Suosittelen Lihatonta lokakuuta kaikille!

Rongankatu.

Aikoihin en oo kirjotellut, aikoihin ei ole oikein ollu mitään mitä kirjottaa. Hessu hermostuu siihen gluteenittoman leivän hintaan, meitsi laktoosittomien tuotteiden hintaan. Älytöntä! Sikspä siis hiihtolomalla yritän siedättää tuon laktoosi-intoleranssin pois.

Ostin eilen Lidlistä leffailtaa varten Mars -patukan. Eipä tullut ajatelleeks että niinkin tuttu herkku vois sisältää ohramallasuutetta. Sitä löytyy myös riisimuroista, ja oikeestaan melkein kaikkialta. Alkoi siis epäilyttää että kuinkakohan paljon sitä tulee vatsaan vedettyä ja mikäköhän sitten on taas se "pieninä määrinä". Keliakianuoret.fi -sivuilla sanotaan seuraavasti:  "Ohramallasuutetta käytetään useimmissa tuotteissa mausteenomaisesti maunvahventeena ja niin pieninä määrinä sen käyttö on keliaakikoille sallittua.
Tuotteissa on aina oltava selkeät suomen- ja ruotsinkieliset ainesosaluettelot. Lue aina ainesosaluettelo, myös tutusta tuotteesta. Myös Gluteenittoman tuotteen merkki helpottaa keliaakikolle sopivien tuotteiden löytämistä." Pari pointtia tuossakin tekstissä.

Ystävälle diagnosoitiin keliakia about vuosi sitten. Tuo on mua vuotta vanhempi, näin ollen 20-vuotias. Ja tässä sivusta seuranneena oon huomannut kuinka onnekas mä toisaalta olen ollut kun mulla on ollut keliakia aina. Mistä ei tiedä, sitä ei myöskään kaipaa? Kaiketi se pitää paikkansa. Mä en kaipaa ruisleipää, en mämmiä enkä olutta. En oo koskaan syönyt valmis-pinaattilättyjä enkä kalapuikkoja. Enkä edes euron juustoo. Mitä sitten? En mä niitä tarvitse, en mä edes tiedä mille mikään niistä maistuu - ja jos totta puhutaan, niin eipä ne kovin hyvälle haisekaan.

Samalla oon kuitenkin huomannu kuinka itsestäänselvyytenä mä pidän sitä tapaa jota harrastan kaiken kohdalla. LUE - AINA - AINEKSET. Itselle se tulee vaistomaisesti kaiken kohdalla (ei nyt ehkä maidon, mutta niin) ja siksi esimerkiksi väittely aiheesta "Saako riisisuklaata syödä" mullisti mun näkökulmani näihin "uuskeliaakikkoihin". Mä tiedän tasan tarkkaan, että vain ja ainoastaan Pirkka riisisuklaa on niistä keksihyllyn riisisuklaista gluteenitonta. Mutta kuka ajattelee että riisisuklaassa on vehnäjauhoja? Siksi, rakkaat keliaakikot, keliaakikkojen sukulaiset ja ystävät, LUKEKAA - AINA - AINEKSET.

Hyvää perjantai kolmattatoista kaikille asiantuntijoille!

Paska-Avenue.

Oon ehkä hullu, mutta oon päättäny siedättää allergiani kiiviä kohtaan.
Allergia ei siis ole merkittävä, että kiivi sillon tällöin on ok, mutta kaks kiiviä saa kurkun kutiaan ja hengityksen kihiseen. Joten...

KIIVIÄPERKELE

Isosaarentie.

Hei mahtavaa, olin leirillä jälleen. Isosaaren leirikeskus feat. Fazer Amica = ei toiminut.
Ruoat ei sekottunu, mutta välinpitämättömyys ruokavaliotani kohtaan näky hyvin selkeenä.

Ilouutinen odotti kuitenkin kotona!
Mut oli valittu Glu.fi'n Semperin uutuustuotteiden testiryhmään ja Postissa odotti pari pakettia mielettömiä gluteenittomia juttuja. Nami nami. Huono juttu on se, että mun ihana rakas kamerani Könni on tällä hetkellä rikki, joten lähiaikoina (toivottavasti) tiuhaan tahtiin tulevat arvostelut kuvataan web-kameralla... Yhyy. Tässä vähän esimakua.

Eerikinkatu.

Tänä aamuna alko ottaan päähän. Jostain syystä kaikki kieliakiaan liittyvä, gluteeniton, laktoositon, maidoton, soijaton, jauhoton, sokeriton ja munaton alko tursuaan korvista ulos.
Menihän siihen 18-vuotta.

Mulla siis diagnosoitiin keliakia vuonna -95, kun olin vuoden vanha. Helppo homma totutella kaikkiin gluteenittomaan, kantapään kautta tietysti. Ei siinä mitään jos oireet olis "mulla on maha vähän kipee ja pieru."

Mutta ei ole. Oireet mulla pienestäkin määrästä gluteenia (esim. yksi paahtoleipä) on todella korkea kuume, oksentelua kaikista rööreistä, ripuli ja usein vielä useamman päivän voimattomuus ja sairastelu. Ei ole leikin asia.

Puolen vuoden sisällä oon saanu oireita kolme kertaa, sitä edellisiin onkin pari kolme vuotta. Kuitenkin oireet on näitten kolmen kerran aikana muuttunu huomattavasti voimakkaammiks kun vuosia sitten. Nykyään ainoa ratkasu on istua kylmässä suihkussa ja toivoa että ehtii kontata vessanpytylle.
Aina ei ehdi.

Diagnoosin jälkeen on vaan yksi mahdollisuus ja kaksi tehtävää:
Mahdollisuus: Gluteeniton ruokavalio.
Tehtävät: 1) Hyväksy, 2) Selviä.

Näillä eteenpäin, kaikille asiantuntijoille hyvää kesää!

Iso Roobertinkatu.

Seikkailin koko lauantain ihanien rakkaiden ihmisten lakkiaisisa.
Ensin ihan vitsillä ajattelin että kirjottaisin eri lakkiaisjuhlaruoista, mutta sitten sille tulikin tarvetta.

Nimittäin koulujenloppua/ylioppilaita en päässy juhlimaan illalla ollenkaan, kun rupesin oksentaan. Kyllä, keliakia teki mulle taas temput. Se on nyt kolmas kerta puoleen vuoteen, parin vuoden tauon jälkeen. Kyllä vituttaa, anteeksi kielenkäyttö... Yritän hankkiutua lääkäriin ja sieltä tutkimuksiin, että ne tarkastaisivat kaikki arvot. Nyt on joku pielessä.

Mutta kaikille ruokavammasille ja normaaleille ihmisille ihanaa ja ruokaisaa kesää!

Kenkätie.

Oi oi, S-ryhmä alottaa jotain ihan uutta, nimittäin merkitä tuotteiden gluteenittomuuden suoraan hintalappuihin. 

Erittäin mallikasta, ellen sanoisi.

Ja oon alottanut kesäkuntoon 2018 tai jotain, nimittäin päätin että nyt rempataan keho eläväks. Syän huomattavasti terveellisemmin, pienempiä annoksia ja tasasin väliajoin. Liikun vähintään kolmasti viikossa ja nyt parin viikon terveysintoilun jälkeen oon jo alkanu huomata, että olo on huomattavasti virkeempi.

Koulukatu.

Täälläkin tahdon vain kiittää asiantuntijaryhmääni!

Pyynikintori 5

Heinätori - upeeta!

Nimittäin olin siellä jokunen tovi sitten syömässä, isoäiten uurnanlaskun jälkeen. Ja wau. Voin sanoa, voisin oikeestaan huutaa koko maailmalle, että: KELIAAKIKOT MENKÄÄ SINNE SYÖMÄÄN!

Ruoka oli aivan huikeeta. Ja vaikka vaihtoehtoja listalla oli melko vähän, niin tarjoilija oli kyllä erittäin ystävällisesti apuna selvittämässä että mitä voi syödä ja mitä voidaan muutella niin että sitten voi syödä.

Alotetaan siis aivan huikeasta ruokalistasta:

Tilauksia tehdessä mun eteeni tuotiin leipää. Eri leipä, voi ja suola kun kaikille muille. Tarjoilija meinaan oli sen verran viisas, että osas tuoda gluteenittoman leivän ihan ilman pyytämistä. Upeeta palvelua! Ja oli muuten sairaan hyvää leipää...

Alkupalana söin metsäsienikeittoa. Asiaa tulee tarkastella siltä kantilta, että inhoan sieniä. Mutta se oli aivan upeeta. Se oli täydellistä, kermasta, pehmeetä, samettista...

Tarjoilia osas vielä lisäksi kertoo, että on viime kesän ensimmäisistä kanttarelleista tämä mun keittoni.

Pääruoaksi otin härkää. Kyllä, se on punaista lihaa. Mutta tosiaan en mistään "hei-en-tahdo-syödä-pikku-possu-parkoja" -syystä vältä punasta lihaa, vaan koska se yleensä aiheuttaa ruoansulatusongelmia. Joten välillä, kun jotain oikein mehukasta sattuu kohdalle, niin kyllä syön - ulkomailla myös jos ei muuta ole. Kuitenkin possunlihaa vältän aina niin pitkälle kun mahdollista, koska se on yksinkertasesti varsin pahaa.

Asiaan! Meinaan jälkiruokaan! Mmmmmhgrrh.... Mun herkkua, meinaan rakastan Créme brûléeta.

Ja tosiaan siinä päällä olevat, marinoidut marjat on lakkoja, namnam.

Ilkontie.

Jees. Olin tosiaan rippileirillä hiihtoloman. Oltiin Ilkon kurssikeskuksessa. Niin... Gluteeniton, laktoositon kasvisruokavalio on sujunu ongelmitta HaNuissa (Harjun Nuoret) ja Harjun seurakunnan leirikeskuksissa jo vuodesta 2009 kun sinne ekan kerran menin.

Mutta nyt, tällä leirillä, ne sössi. Pahinta siinä oli, ettei ne vieläkään myönnä sössineensä. Ei siinä mitään, en mä hae syyllistä. Olis vaan kiva saada kuulla sellanen pieni anteekspyyntö, kuitenkin kun koko keskiviikko-torstai-välisen yön oksensin mun huoneessa. Ja miksi? Koska "gluteeniton" kasvispizza.

seuraava ei sovi herkkänahkaisimmille

Tosiaan mun oireet ei oo mistään aivan helpoimmasta päästä. Siitä kun syön väärää, menee 2-3h (tällä kertaa tasan 2½h) siihen että alan oksentaa. Samalla nousee todella korkea kuume. Tällä kertaa onnistuin istuun viileen suihkun alla samalla kun oksensin vatsalaukun sisältöä kerta toisensa jälkeen, yhä uudestaan viereiseen pönttöön. Mutta ei siinä itku auta, vaikka se herkästi tuleekin.

 tästä voi taas herkkänahkaisimmatkin lukea

Meidän leirillä oli toinenkin keliakiapotilas. Se oli leirin pikkunen, sellanen Miika. Helmi tyyppi, ja ensimmäinen poika-keliaakikko jonka tapasin.
Se tuli moikkaan kun istuin siellä suihkun lattialla. Hessu ei päässy huoneen ovea pidemmälle, pelkäs että oksentaisin sen kuullen. Huikkas vaan että oonko hengissä. Olin kyllä. Mutta Miika ei tuntunu olevan moksiskaan, vaikka mä mahdoin olla karu näky. Ja säälittävä. Se kuitenkin ties mitä se on. Ei kukaan muu siellä tienny. Kovin lohdullista, näin jälkeenpäin ajatellen.

Ja niin, tuskin kukaan on jaksanu tätä lukea loppuun asti, mutta kuitenkin.
Kiitos Miika että kävit moikkaamassa.

Tässä vähän leiriltä. Lisää kuvia toisesta blogista.

Oikein muigeaa keväänalkua kaikille vaihtoehtosille hoitopotilaille, erityisesti asiantuntijaryhmälleni!

Käpytie.

Siitä on paljon aikaa kun oon viimeks kirjotellu. Mitään suuria muutoksia mun elämässäni ei oo tapahtunu, eipä niitä pieniäkään liiemmin.
Rauhaniemessä elämä on rauhaisaa ja mautonta, kun ruoka on koko ajan samaa.

Jotain uutta oon kuitenkin kokenut, meinaan valmista lättytaikinaa. Kyseinen Vuohelan Herkku -tuote oli kyllä suuri positiivinen yllätys, ainakin noin koostumukseltaan. Paketti sisältää kaksi pussia, ja pussiin lisätään muistaakseni muutama desi maitoa tai vettä. Taikinan koostumus on silkkisen pehmeä ja oikealla voilla paistettuna lätyistä tulee mahtavia pitsireunasia unelmia. Yhdestä pussista saatiin 8-10 lättyä, mikä riitti muutamalle hengelle hyvin.
Hinnasta ei ole tietoa, koska kaverin äite ne oli ostanut. En kuitenkaan usko että mistään kovin halvasta tuotteesta on kyse.
Nämä lätyt sopii sitten kaikenlaiselle allergiavammaselle, nimittäin lista

• Gluteeniton
• Laktoositon
• Maidoton
• Soijaton
• Kanamunaton
• Ei lisättyä hiivaa

on melkoisen kattava. Että jos rahaa on, taikka suunta vaikka eräjormailun ihmeelliseen maailmaan ja lätynpaisto on must -juttu, SUOSITTELEN!

Kiitokset siis vielä Hennalle lättybileistä :'DD